”Hiihtäjät tehdään kesällä” on lause, joka on tuttu monille hiihdon harrastajille. Mutta millaista harjoittelua nuorten urheilijoiden tulisi tehdä kesällä, ja miten harjoittelun tulisi muuttua syksyä kohden?

Suomalaisen alle 18-vuotiaiden joukkueen valmentajan Roope Haapakangasin mukaan merkittävin ero nuorten ja aikuisten kesäharjoittelun välillä on monipuolisuus. Myös taito- ja tekniikkaelementtien tulisi olla osa nuorten urheilijoiden harjoittelua.

”Nuorten urheilijoiden valmennuksen tavoitteena on, että he voivat aloittaa aikuisten harjoittelun ilman merkittäviä heikkouksia. Se tarkoittaa, että nopeus, kestävyys, voimaominaisuudet ja tekniikka olisivat riittävät”, Roope sanoo. Maastohiihto.comissa.

Haapakankaan mukaan ”taitojen ja tekniikan harjoittelun tulisi play suuri rooli nuorten urheilijoiden harjoittelussa. Mitä nuorempi urheilija, sitä enemmän taitoharjoittelua tulisi olla”, hän toteaa.

Taitoharjoituksia voidaan sisällyttää harjoittelun loppuosaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi alamäkiharjoituksia, hiihtokäännöksiä, temppujen tekemistä rullasuksilla ja ryhmähiihtoa.

Joukkuehiihdon massahiihdon jälkeen sitä pitäisi jo nyt sisällyttää aika paljon nuorten urheilijoiden valmennukseen.

”Onneksi Suomessa on monia leirejä, joille voi osallistua, ja jotkut piirit ja seurat toimivat hyvin. Kannustan hakemaan ryhmäliikuntaan, koska nykyään useimmat arvostetuimmat mitalit ratkaistaan ​​yhteislähdöissä”, Roope toteaa.

Ryhmähiihdon taito olisi tärkeää saada kuntoon jo nuorena, jolloin sen oppiminen on helpompaa kuin myöhemmällä iällä.

”Nopeudet ovat kasvaneet paljon ja radat ovat teknisiä, joten kilpailusuorituksesta halutaan irrota jokainen sekunti. On tärkeää, että kaikki tottuvat laskemaan ryhmässä, jotta urheilijan tekniikka toimii ryhmän keskiosassa.”

Harrasta myös muita urheilulajeja

Haapakangas kannustaa nuoria urheilijoita play myös muita urheilulajeja kesällä. Olisi hyvä olla laji, joka toisi nopeusärsykkeitä hiihtoon.

Hyviä urheilulajeja hiihdon lisäksi ovat esimerkiksi pallopelit ja yleisurheilu. Haapakankaan mukaan kesä on erinomaista aikaa kerätä paljon viikoittaista harjoitteluaikaa, kun koulu ei rajoita harjoittelua. Harjoittelun ei tarvitse olla pitkää, kunhan sitä on paljon eri urheilulajien muodossa.

”Usein nuoret urheilijat hiihtävät talvella ja suunnistavat kesällä. Sitten on kaksi kestävyyslajia, ja nopeuspuoli on hieman jäänyt pois. On hyvä, etteivät liian nuoret ala harrastaa liikaa kestävyysharjoittelua.”

Koululla on merkittävä vaikutus nuorten urheilijoiden koulutukseen

Syksyllä nuorten urheilijoiden harjoittelussa on otettava huomioon koulun alku ja sen mukanaan tuoma lisäkuormitus. Silloin suunnittelussa playon tärkeä rooli.

Haapakankaan mukaan harjoitusohjelman valmistelu kannattaa aloittaa suunnittelemalla viikon pääharjoitukset. Muuten viikot koostuvat perusharjoittelusta. Myös kouluurheilu ja kouluretkiin käytetty aika kannattaa ottaa huomioon.

”Siirtyminen yläasteelta lukioon on uusi asia, ja monien on ehkä muutettava pois kotoa. Siitä tulee stressaavampaa, kun ottaa vastuun omasta elämästään.”

Vaikka kesä ei harjoittelun osalta mennytkään kovin hyvin, Haapakankaan mukaan ei ole syytä turhautumiseen. Koulun tuomasta lisäkuormasta huolimatta syksy on silti hyvää aikaa kehittymiselle.

Myös esimerkiksi hiihtämistä voi harjoitella hyvin erilaisista vammoista huolimatta.

”Jos sinulla on esimerkiksi jalkavamma, voit hiihtää kaksinkertaisella sauvalla, uida ja juosta vedessä. Voit harjoitella hiihtoa ja kestävyyttä monin tavoin, ja vammat ovat usein hyvää aikaa heikkouksien kehittymiselle”, Haapakangas toteaa.

Lue lisää: Nuorten hiihtäjien tulisi harjoitella eri nopeuksilla ja eri tavoilla: ”Hidas hölkkä ei ole hyväksi.”