Maastohiihto.com julkaisi viime viikolla kaksiosaisen artikkelin, jossa esiteltiin yhteenveto sodanjälkeisistä parhaista maastohiihtäjistämme. Tämä artikkeli yhdistää molemmat osat ja muistuttaa meitä Suomen hiihtolegendoista.

Suomen hiihtolegendat ovat tuoneet meille menestystä ja kunniaa edustaen sinivalkoisia värejä suurissa kilpailuissa. Suomi tunnetaan maastohiihdon suurvaltana, ja suomalainen hiihto on kokenut ylä- ja alamäkiä vuosien varrella, mutta hiihto on edelleen suosittua sekä fanien että harrastajien keskuudessa. Monet hiihtosankareistamme ovat olleet roolimalleina nuorille urheilijoille ja raivanneet tietä uusille menestyksille, ja hiihto on ollut osa kansallista identiteettiämme 20-luvun alkupuolelta lähtien.

Tässä artikkelissa luetellaan sodanjälkeisen hiihdon suuria nimiä Veikko Hakulisesta nykypäivän huippunimiin. Artikkeli julkaistiin viime viikolla kahdessa osassa ja esitetään nyt yhtenä kappaleena.

Vieraile Maastohiihdossa saadaksesi lisää Suomen maastohiihtouutisia täältä

Veikko Hakulinen

Veikko Hakulinen oli suomalainen hiihtolegenda, joka saavutti urallaan useita merkittäviä voittoja. Hän voitti yhteensä seitsemän olympiamitalia: kolme kultaa, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Hakulisella on myös kuusi MM-mitalia, joista kolme on kultaa. Hän edusti maatamme ampumahiihdon MM-kisoissa vuosina 1963 ja 1965, joissa hän saavutti joukkuehopeaa. Hän kilpaili myös vuoden 1964 olympialaisissa ampumahiihtäjänä.

Hakulinen tunnettiin monipuolisuudestaan ​​ja kyvystään menestyä sekä pitkillä että lyhyillä matkoilla. Hän oli vahva ja kestävä hiihtäjä, joka kykeni sopeutumaan erilaisiin kilpailuolosuhteisiin ja maastoihin. Hänen päättäväisyytensä ja taktinen älykkyytensä tekivät hänestä yhden aikansa parhaista hiihtäjistä. Hänen legendaarinen vuoden 1952 Oslon olympialaisten 50 kilometrin voittoaikansa 3:33:33 on syöpynyt monien urheilun ystävien mieleen.

Hakulinen kuoli jäätyään auton alle pakomatkalla vuonna 2003.

Eero Mäntyranta

Eero Mäntyranta on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista hiihtäjistä. Hän voitti seitsemän olympiamitalia: kolme kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi hänellä on viisi MM-mitalia, mukaan lukien kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja yksi pronssi. Mäntyranta kilpaili uransa aikana neljissä olympialaisissa.

Mäntyranta tunnettiin erityisesti vahvasta spurtistaan ​​ja kyvystään kiihdyttää ratkaisevilla hetkillä. Hänen kilpailustrategiaansa kuuluivat usein nopeat irtiotot ja voimakas loppukiri. Mäntyranta tunnettiin myös omaleimaisesta tyylistään ja vahvasta tahdostaan, mikä teki hänestä yhden aikansa arvostetuimmista hiihtäjistä. Hänet nimettiin myös Mr. Seefeldiksi vuoden 1968 olympialaisissa.

Mäntyranta oli ensimmäinen suomalainen urheilija, joka jäi kiinni dopingista ja sai vakavan varoituksen Suomen Hiihtoliitolta. Tämä tapahtui tammikuussa 1972, kun hänet jäi kiinni amfetamiinin käytöstä Vuokatin 30 kilometrin SM-kisoissa. Dopingtestin tulokset julkistettiin myöhemmin keväällä, ja Mäntyranta kilpaili vuoden 1972 olympialaisissa Sapporossa, Japanissa.

Mäntyrannalla oli myös luonnostaan ​​korkea hemoglobiini, mikä johti korkeaan hapenottokykyyn. Hiihtolegenda kuoli sairauteen vuonna 2013.

Juha Mieto

Juha Mieto on yksi suomalaisen maastohiihdon suurimmista nimistä, ja hänen maineensa on kiistaton. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia: yhden viestikullan, kaksi henkilökohtaista hopeaa ja kaksi viestipronssia. Mieto saavutti myös neljä MM-mitalia: yhden henkilökohtaisen hopean, yhden henkilökohtaisen pronssin, yhden viestihopean ja yhden viestipronssin.

Mieto tunnettiin voimastaan ​​ja hiihtotekniikastaan. Hänen urheilu-uraansa sisältyi useita jännittäviä kilpailuja, joista tunnetuin oli vuoden 1980 Lake Placidin olympialaisten 15 kilometrin juoksu, jossa hän jäi kultamitalista vain 0.01 sekuntia. Mieto muistetaan myös Lahden vuoden 1978 maailmanmestaruuskilpailuista, joissa hän hiihti viimeiset 50 kilometriä saunalle.

Mieton maksimihapenottokyky oli yli 7.4 litraa minuutissa, mikä on mahdollisesti korkein hiihtäjälle mitattu arvo. Mieto on edelleen ihmisten suosikki, ja hänet tunnetaan positiivisesta asenteestaan ​​ja huumorintajustaan.

Helena Takalo

Helena Takalo on yksi suomalaisen naisten maastohiihdon pioneereista. Hän voitti viisi olympiamitalia: yhden kullan, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Lisäksi hänellä on viisi MM-mitalia, joista kaksi kultaa ja kolme pronssia.

Takalo tunnettiin kestävyydestään ja kyvystään pitää yllä nopeaa vauhtia pitkillä matkoilla. Hän oli myös teknisesti taitava hiihtäjä, joka hallitsi perinteiset hiihtotekniikat. Takalon määrätietoinen harjoittelu ja kilpailuhenki tekivät hänestä yhden aikansa menestyneimmistä hiihtäjistä.

Heinäkuussa 2006 Takalo sai 2.5 metriä korkean pronssipatsaan Pyhäsalmella.

Hilkka Riihivuori

Hilkka Riihivuori (o.s. Kuntola) on yksi menestyneimmistä suomalaisista naishiihtäjistä 1970- ja 1980-luvuilla. Hän voitti neljä olympiahopeamitalia, joista kaksi oli henkilökohtaisia. Lisäksi hänellä on kuusi MM-mitalia: yksi kulta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia.

Riihivuori tunnettiin tasaisista ja vahvoista suorituksistaan. Hän oli erityisen vahva ja monipuolinen hiihtäjä, joka menestyi sekä yksilölajeissa että viestilajeissa. Riihivuori tunnettiin myös omistautumisestaan ​​urheilulle ja määrätietoisesta harjoittelusta.

Opetusministeriö myönsi Riihivuorelle Pro Urheilu -tunnustuksen vuonna 2005.

Marja-Liisa Kirvesniemi

Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen) on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista maastohiihtäjistä. Hän voitti yhteensä seitsemän olympiamitalia: kolme kultaa ja neljä pronssia. Lisäksi hänellä on kahdeksan MM-mitalia, joista kolme kultaa ja loput hopeaa.

Kirvesniemi tunnettiin sinnikkyydestään ja kestävyydestään. Hän kykeni pitämään kilpailuissa yllä korkeaa vauhtia, ja hänen kilpailustrategiansa perustui usein tasaiseen ja vahvaan hiihtoon lähdöstä maaliin. Kirvesniemi tunnettiin myös vaatimattomuudestaan ​​rinteiden ulkopuolella ja oli uransa aikana naimisissa toisen suomalaisen hiihtolegendan Harri Kirvesniemen kanssa.

Kirvesniemi sai myös Pro Urheilu -palkinnon vuonna 2006, ja vuonna 2016 valtio myönsi hänelle urheilueläkkeen. Hänet nimettiin Vuoden urheilijaksi vuonna 1984, kun hän voitti kaikki kolme yksilökilpailua Sarajevon olympialaisissa.

Harri Kirvesniemi

Harri Kirvesniemi on pitkän uran hiihtäjä, jonka aikana hän saavutti useita arvostettuja voittoja. Hänellä on kuusi olympiapronssimitalia ja hän on suomalainen urheilija, jolla on eniten olympiamitaleja ilman yhtään kultaa. Kirvesniemellä on kahdeksan MM-mitalia, mukaan lukien yksi kulta 15 kilometrin kilpailussa Lahden MM-kisoissa vuonna 1989.

Kirvesniemi on yksi neljästä maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, jotka ovat juosseet 5000 metriä alle 14 minuutissa. Kolme muuta urheilijaa ovat Pekka Päivärinta, Pekka Vasala ja Lasse Viren.

Kirvesniemi tunnettiin teknisestä taidostaan ​​ja sinnikkyydestään hiihtäjänä. Hän oli erinomainen perinteisissä hiihtolajeissa ja monipuolinen menestyen sekä yksilölajeissa että viestilajeissa. Kirvesniemi kilpaili vielä 42-vuotiaana Lahden MM-kisoissa vuonna 2001, joissa hän jäi maanmiestensä kanssa kiinni dopingin käytöstä.

Marjo Matikainen

Marjo Matikainen on yksi suomalaisen naisten maastohiihdon suurista nimistä. Hän voitti urallaan neljä olympiamitalia: yhden kullan ja kolme pronssia. Lisäksi hänellä on seitsemän MM-mitalia, joista kolme kultaa.

Matikainen nimettiin Vuoden urheilijaksi kolme kertaa: vuosina 1986, 1987 ja 1989. Hiihtouransa jälkeen hän toimi europarlamentaarikkona, kokoomuksen kansanedustajana ja Espoon kaupunginvaltuutettuna.

Matikainen tunnettiin vahvuudestaan ​​ja päättäväisyydestään hiihtäjänä, erityisesti yksilölajeissa ja viestilaskuissa. Kilpailuhenkisyys ja sinnikkyys tekivät hänestä pelätyn vastustajan. Matikainen oli myös teknisesti taitava hiihtäjä, joka loisti sekä perinteisessä että vapaassa tyylissä. Monet hiihdon harrastajat muistavat yhä Matikaisen kuuluisan huudahduksen vuoden 1987 Oberstdorfin maailmanmestaruuskilpailuista: ”Havuja, perkele!”

Mika Myllylä

Mika Myllylä on yksi Suomen menestyneimmistä mieshiihtäjistä ja myös yksi traagisimmista. Hän voitti uransa aikana yhteensä 15 merkittävää mestaruusmitalia, mukaan lukien kuusi olympiamitalia: yhden kullan, yhden hopean ja neljä pronssia, sekä yhdeksän MM-mitalia, joista neljä kultaa. Vuoden 1999 Ramsaun MM-kisat osoittivat Myllylän ylivoiman, sillä hän voitti kolme lajia ja oli toinen yhdessä.

Myllylä palkittiin Vuoden urheilijana vuosina 1997 ja 1999. Uransa jälkeen hän kilpaili myös maastopyöräilyssä ja palasi hiihdon pariin dopingkiellon jälkeen. Vuosina 2003 ja 2004 hän voitti Finlandia-hiihdon ja 50 kilometrin Suomen mestaruuden.

Myllylä tunnettiin voimakkaasta ja räjähtävästä hiihtotyylistään. Hän oli poikkeuksellisen vahva ylämäissä ja ratkaisi usein kilpailut kiipeilykykyjensä ansiosta. Hiihtäjällä oli huomattava kyky puskea itsensä äärirajoille, ja kuvat hänen rankoista harjoitteluistaan ​​suolla elävät edelleen suomalaisten hiihtofanien mielissä. Myllylä oli yksi Lahden MM-kisojen dopingskandaalin uhreista ja menehtyi traagisesti vuonna 2011.

Jari Isometsä

Jari Isometsä oli Mika Myllylän aikalainen ja tunnettu vahvana viestihiihtäjänä. Hän voitti uransa aikana seitsemän suuren luokan mestaruusmitalia, joista vain yksi tuli yksilökilpailusta (pronssi takaa-ajossa vuoden 1995 MM-kisoissa). Hän voitti myös 36 henkilökohtaista Suomen mestaruusmitalia ja neljä maailmancup-kilpailua.

Isometsän valmentaja oli Harri Kirvesniemi, joka kilpaili myös hänen rinnallaan. Isometsä oli osallisena Lahden vuoden 2001 MM-kisojen dopingskandaalissa ja oli ensimmäinen positiivisen dopingtestin saanut hiihtäjä. Kieltonsa suoritettuaan hän palasi kilpahiihtoon ja lopetti uransa vuonna 2009.

Isometsä tunnettiin vahvana kilpailijana freestyle-hiihdossa ja hänellä oli hyvä loppukiri. Hän oli luotettava viestilaskija, erityisen tehokas ankkurina suurissa mestaruuskilpailuissa. Radan ulkopuolella hänet tunnettiin puheliaana ja avoimena ihmisenä.

Virpi Kuitunen

Virpi Kuitunen (nykyisin Sarasvuo) on yksi 2000-luvun menestyneimmistä suomalaisista naishiihtäjistä. Hän voitti kuusi MM-kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin sekä kaksi olympiapronssia. Näiden saavutusten lisäksi hän voitti maastohiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun kahdesti.

Kuitunen sai kahden vuoden kilpailukiellon Lahden vuoden 2001 maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen, mutta palasi hiihdon pariin ja saavutti suurta menestystä. Hän meni naimisiin liikemies Jari Sarasvuon kanssa vuonna 2010 ja otti hänen sukunimensä. Hänet valittiin Vuoden urheilijaksi vuonna 2007, ja tällä hetkellä hän työskentelee hiihtoasiantuntijana Via-yrityksessä.play.

Hiihtäjänä Kuitunen tunnettiin vahvasta pikajuoksustaidostaan ​​ja menestyksestään perinteisen tyylin kilpailuissa. Hänen kilpailustrategiaansa kuului usein vahva lähtö ja nopean vauhdin ylläpitäminen maaliin asti. Kuitunen tunnettiin myös omistautumisestaan ​​harjoittelulle ja tinkimättömästä asenteestaan.

Aino-Kaisa Saarinen

Aino-Kaisa Saarinen on yksi Suomen menestyneimmistä hiihtäjistä 2000- ja 2010-luvuilla. Hän voitti uransa aikana viisi olympiamitalia: kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Lisäksi Saarinen ansaitsi neljä MM-kultaa, yhden hopean ja viisi pronssia. Viidellä MM-mitalin voitolla hän on yksi menestyneimmistä suomalaisista maastohiihtäjistä Marja-Liisa Kirvesniemen ja Mika Myllylän rinnalla.

Saarinen kilpaili myös yhdessä maailmancupin menestyneimmistä kilpailuista. Hiihtouransa jälkeen hän työskenteli pari vuotta Salpausselän kisojen pääsihteerinä ja on toiminut Ylen hiihtoasiantuntijana.

Saarinen tunnettiin erityisesti monipuolisuudestaan ​​ja kyvystään menestyä sekä perinteisessä että freestyle-hiihdossa. Hän oli erityisen vahva viestilaskijana, ja hänen päättäväisyytensä ja kilpailuhenkensä tekivät hänestä yhden aikansa parhaista hiihtäjistä.

Matti Heikkinen

Matti Heikkinen on yksi 2010-luvun menestyneimmistä suomalaisista mieshiihtäjistä. Hän voitti urallaan yhden MM-kullan ja kolme pronssia. Vaikka hän ei koskaan sijoittunut olympialaisissa kymmenen parhaan joukkoon, Heikkinen saavutti 15 palkintokorokesijaa maailmancup-lajeissa, mukaan lukien neljä voittoa.

Hiihtäjänä Heikkinen tunnettiin vahvasta loppukiristään, taktisista irroituksistaan ​​ja kyvystään puskea itsensä äärirajoille. Hän ansaitsi lempinimen "Happo" korkean maitohapposietokykynsä ansiosta. Heikkinen oli hellittämätön kilpailija ja omistautunut harjoittelulle, mikä teki hänestä arvostetun ja pelätyn vastustajan. Hän oli myös harkitseva ja analyyttinen, ja nykyään hän toimii Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajana.

Sami Jauhojärvi

Sami Jauhojärvi on yksi Suomen menestyneimmistä nykyajan mieshiihtäjistä. Hän voitti yhden olympiakullan ja kolme MM-pronssia. Jauhojärvi voitti myös yhden maailmancupin kilpailun, Trondheimin 50 kilometrin kilpailun vuonna 2009, ja sijoittui maailmancupin palkintokorokkeelle yhteensä kuusi kertaa.

Jauhojärvi nimettiin Vuoden urheilijaksi vuonna 2014 yhdessä Iivo Niskasen kanssa voitettuaan joukkuekilpailun olympiakultaa sprintissä. Jauhojärvi lopetti kansainvälisen kilpailun Lahden MM-kisojen jälkeen, joissa hänen paras yksilöllinen tuloksensa oli kahdeksas 15 kilometrin kilpailussa.

Jauhojärvi tunnetaan erityisesti perinteisen hiihdon teknisenä mestarina ja vahvana viestilaskijana. Hänen vahvuuksiaan olivat ylämäet, joilla hän usein teki ratkaisevia siirtoja. Jauhojärvi tunnettiin myös joukkuehengestään ja oli tärkeä osa Suomen viestijoukkuetta. Hän työskentelee edelleen hiihtoasiantuntijana Viaplay ja hänestä käytetään edelleen hellästi lempinimeä ”Musti”.

Kerttu Niskanen

Kerttu Niskanen on yksi tämän päivän menestyneimmistä suomalaisista naishiihtäjistä. Hän on voittanut kuusi major-sarjan mestaruusmitalia, mukaan lukien kolme olympiahopeaa, yhden olympiapronssin ja kaksi MM-pronssia. Niskanen saavutti ensimmäisen henkilökohtaisen major-sarjan mestaruusmitalinsa lähes 34-vuotiaana.

Niskanen tunnetaan kestävyydestään ja kyvystään suoriutua hyvin sekä perinteisessä että freestyle-hiihdossa, vaikka hänen suurimmat menestyksensä ovat tulleet perinteisessä tyylissä. Määrätietoinen harjoittelu ja kyky selviytyä kilpailun vaatimuksista ovat tehneet hänestä yhden Suomen parhaista hiihtäjistä. Niskasen hiihtoura on edelleen käynnissä, ja seuraavien maailmanmestaruuskilpailujen lähestyessä hänen mitalimääränsä saattaa kasvaa. Häntä valmentaa hänen entinen hiihtäjänsä ja aviomiehensä Juho Mikkonen, joka työskentelee myös hiihtoasiantuntijana Via...play.

Lue lisää: Kerttu Niskanen voitti Tour de Ski -takaa-ajon Davosissa  

Krista Pärmäkoski

Krista Pärmäkoski on toinen suomalainen huippuhiihtäjä, jonka ura on edelleen käynnissä. Hän on voittanut 12 merkittävää mestaruutta: viisi olympiamitalia (kaksi hopeaa ja kolme pronssia) ja seitsemän MM-mitalia (kaksi hopeaa ja viisi pronssia).

Pärmäkoski loistaa molemmissa hiihtotyyleissä ja tunnetaan vahvasta kilpailuhengestään ja kyvystään lisätä vauhtiaan kilpailujen loppua kohden. Hänet tunnetaan myös sinnikkyydestään ja omistautumisestaan ​​lajilleen. Pärmäkoski tähtää uransa päättämiseen MM-kultaan tulevana talvena.

Lue lisää: Maastojuoksun tähdet eroavat 10 vuoden jälkeen

Iivo Niskanen

Iivo Niskanen on yksi tämän päivän menestyneimmistä suomalaisista hiihtäjistä ja kiistaton miesten hiihdon tähti Suomessa. Hän on voittanut viisi olympiamitalia: kolme kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Lisäksi Niskanen on voittanut neljä MM-mitalia: yhden kullan, yhden hopean ja kaksi pronssia.

Niskanen on valittu neljä kertaa Vuoden urheilijaksi Suomessa, mihin on pystynyt vain toinen hiihtäjä Veikko Hakulinen. Hänen valmentajansa on entinen huippuhiihtäjä Olli Ohtonen, ja Niskanen harrastaa myös raviurheilua.

Hiihtäjänä Niskanen tunnetaan erityisesti perinteisen hiihdon mestarina ja vaativien ratojen spesialistina. Hänellä on erinomainen perinteinen tekniikka ja vahva kilpailuhenki, mikä tekee hänestä vaarallisen vastustajan, etenkin perinteisen tyylin lajeissa. Niskaselta puuttuu maailman paras loppukiri, joten hänen strategiansa, erityisesti yhteislähdöissä, perustuu usein kilpailijoiden väsyttämiseen nopealla vauhdilla kilpailun aikana. Niskanen tunnetaan myös määrätietoisesta harjoittelustaan, värikkäästä persoonallisuudestaan ​​ja hellittämättömästä asenteestaan.

Lue lisää: Iivo Niskasen vaikuttava taloudellinen menestys vuonna 2023

Suomalaisilla maastohiihtäjillä on pitkä ja menestyksekäs historia suurten mestaruussarjojen mitalien voittamisesta. Näillä hiihtäjillä on yhteisiä ominaisuuksia, intohimo lajiin ja vahvuudet urheilijoina. Jokainen heistä on jättänyt pysyvän jäljen suomalaisen maastohiihdon historiaan, ja heidän saavutuksensa inspiroivat edelleen tulevia sukupolvia.

Tästä kaksiosaisesta artikkelista on jätetty pois monia muita suurissa mestaruuskilpailuissa menestyneitä hiihtäjiä, kuten Marjut Rolig, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto, Matti Pitkänen, Marjatta Kajosmaa, Kari Härkönen, Kalevi Oikarainen, Kalevi Hämäläinen, Aki Karvonen, Pirjo Nousiainen, Jari Räsäsenen, Mirjo Hietan Rantanamiesen (Manninen), Riitta-Liisa Roponen, Pirkko Määttä ja Jaana Savolainen. Hiihtäjiä ennen toista maailmansotaa ei myöskään ole otettu huomioon.

Oletko kiinnostunut maastohiihdosta? Klikkaa TÄÄLTÄ ja lue lisää.